Kun tänään juuri aikaisemmin ehdin jo valittamaan mieheni ymmärtämättömyydestä masennusta kohtaan, hän päättikin kertoa epäilevänsä olevansa itsekin masentunut. Itse olen sitä jo kauan epäillyt, mutta olen pitänyt epäilyni itselläni, koska hänen asenteensa koko konseptia kohtaan on ollut niin negatiivinen. Alkaa vaan epäilyttään, että oonko ollut niin masentavaa seuraa että tämä on tarttunut? 😀 No, toivottavasti en kuitenkaan. Kuten saatatte ehkä huomata, tänään on huomattavasti parempi päivä kuin eilen. Olin tuossa aikaisemmin kaverini kanssa katselemassa maaleja ja laminaatteja uuteen asuntooni, johon muutan kuun lopussa, ja oli todellakin piristävää päästä pois kotoa, ja kerrankin jopa ilman lapsia. Voin laitella jopa kuvia remontista, kun saadaan jotain aikaiseksi, jos vain kiinnostaa? (Sanoinhan että saatan eksyä harhateille aiheestani) Mutta ehkä teistä on kiva kuulla jotain positiivistakin joskus. 🙂
